Matkalaukkuelämää

17.6.2008

Olen viettänyt matkalaukkuelämää nyt tasan kahden viikon ajan. Siivoan ja järjestän tavarani joka päivä uudelleen, ja päivä toisensa jälkeen ne ovat enemmän sekaisin. Olen viettänyt päiviä pussikaljalla, myöhästynyt kahdesti töistä ja mennyt sinne krapulassa. Olen myynyt mikkovonhertzeenille cappuccinon ja unohtanut antaa karkin siihen mukaan, vaikka kyseinen kahvi vaatii sen. Hävetti ihan pirusti ja hävettää edelleen. Olen pahoitellut käyttäytymistäni. Milloin myöhästelystä, milloin krapulasta.
Olen juonut liikaa kahvia, siideriä ja lonkeroa, polttanut tupakkaa ja paennut Ullan kanssa sadetta Stockmannin pukukoppeihin. Humalassa.
Selaillut läpi yksiöitä, yksinäisempiä toinen toisensa jälkeen. Ilman sitä toista. Tänään menen Emmaan (Espoo Museum of Modern Art) taidenäyttelyn avajaisiin ja katsomaan Sinkkuelämää. Ne tarjoavat varmasti rutkasti enemmän kuin taas yksi katto yhden yksinäisen suojaksi.
En edes halua yksin yksiöön, tahdon Sannin kanssa kolmioon. Mutta Sannia voi odottaa opiskelupaikka Oulussa tai Tampereella eikä Helsingissä. Ystävän tavoin kannustan häntä pääsykokeisiin, mutta salaa mielessäni olen itsekäs paskiainen ja toivon Sannin jäävän tänne kanssani kolmioon.
Olen käynyt keikoilla, nauttinut ihmisistä vilisevien puistojen lennokkaasta tunnelmasta, haaveillut ja koettanut keksiä keinoja haaveiden toteuttamiseksi.
Olen antanut rupuisia rukkasia. ”Onks sul kundikaverii?” joku kaltaiseni onnen ja rakkauden onkija sössötti baaritiskillä puolen tusinan rohkaisukaljan jälkeen. ”On”, vastasin valehdellen. Se aiheutti pienen vihlaisun omatuntoni seinämässä, ihan pienen. ”Muttei se saa tietää.” ”Minulle riittää, että minä tiedän.” Tämän jälkeen kandidaatin silmistä pystyi lukemaan sanat vittu mikä tiukkis. No olisi jättänyt edes ne kaljat väliin.
Olen ihastunut. Lempeään ääneen, sen lämpöiseen sävyyn puhelimen polttaessa korvaani 34 minuutin ja 18 sekunnin ajan. Ei sillä, että minulla olisi aikaa laskea. Olen ihastunut kosketukseen käsivarrellani, hengitykseen olallani. Karheaan poskeen ja kutkuttavaan kuiskailuun.
Olen pyykännyt, silittänyt, tiskannut, ja rakastan sitä kaikkea. Rakastan tätä kaikkea. Kynttilöiden heijastumaa ikkunassa sateista maisemaa vasten.