lauantai 25. heinäkuuta 2009

olen hyvä ihminen
syön kaurapuuron
ja kävelen töihin

hymyilen
eikä paina mistään

pelastan maapalloa
ostan luomua
ja itsestäni pidän huolen

niin ettei ole näppyjä naamassa
tai muuallakaan
en liho enkä piere
toisena mainittua ehkä joskus, kun on syönyt hernekeittoa
tai jos on perinyt äitini vatsan

ai että miten olen näin laiha
olen mitä syön
ostan suklaapatukan
ja oksennan sen pois

tarjoan yösijan ystäville
järjestän tyttöjen iltoja
ja krapula-aamuja
juuressipsejä ja Sinkkuelämää

hyvin tärkeää on myös se
että muutkin tietävät, miten hienosti minä elän
siispä kirjoitan blogia
niin voivat muut ottaa mallia

tätä se on
olla trendikäs, tietoinen ja ajan tasalla
analysoida ihmissuhteitaan sivistyssanoin
vertailla minäänsä maailmaan

tätäkö todella:
tulla nähdyksi ekokaupoissa
kylpeä muiden katseissa

minua ei hävetä myöntää
että iltaisin leikin Jimi Hendrixiä peilin edessä
enkä muutenkaan
ihan täysillä käy

poltan tupakkaa nautinnoksi ja siksi
että se on olevinaan viileetä
turha yrittää väittää jotain muuta

minulla on tarve rikkoa tämä
nukkemainen olemukseni
muiden oletukset
hakkaan tatuoinnin hauikseen, ajan puolikaljun
kiroilen vitusti
enkä oikeastaan ole kauhean mukava

tällaista wannabe-touhua, tiedättehän
vedetään perseitä aamuneljään
ja nukutaan Nalle Puh-lakanoissa

ps. Huomautettakoon, että kirjoitus ei ole omaelämäkerrallinen ja sisältää roiman annoksen itseironiaa.

Ei kommentteja: